Mielenhallintaa ohjaajalle ja pusuja Frodolle

Edellinen treeni sai minut miettimään omaa toimintaani. Huomaan, että etukäteen tehty koulutussuunnitelma jumiutti minut siihen liikaa. Suunnitelmanhan tulisi olla harjoittelua auttava työväline, eikä ehdoton manuaali. Sitä paitsi ei Frodo ole suunnitelmaa missään vaiheessa lukenut. Myös ajatus näytöstä koulutyönä teki minusta tavallista jännittyneemmän ja treenissä ajatus harhaili, enkä ollut kunnolla läsnä Frodoon keskittyen. Olen hyvinvointikartoitukseen kirjoittanut, että minun epäjohdonmukaisuuteni on Frodolle turhauttavaa ja tärkeä osa sitä on, että ohjaamisessa fokuksen tulisi olla meidän välisemme yhteistyön ylläpitämisessä. Suunnittelun oppiminen tuo minulle varmasti jatkossa tarvitsemaani selkeyttä. Täytyy vain varautua myös siihen, että eläväinen otus voi toimia oletusten vastaisesti tai oma toiminta ei onnistukaan suunnitelman mukaisesti eikä antaa sen lamauttaa itseä.

Yhtenä syynä näyttötyön aiheen valinnalle oli, että se on mukavaa yhteistä tekemistä ja tuo myös sitä kautta Frodolle iloa. Tämä johtotähtenä lähdimme kokeilemaan sinisen kosketusalustan yhdistämistä sille valittuun käytökseen eli pusuun. Päätin, että meni se miten tahansa niin kolme treeniluuppia on maksimi ja annan itseni olla käytökseltäni samanlainen kun yleensäkin harjoitellessa. Olen liiankin eläväinen ja höpötän Frodolle, mutta en voi yhtäkkiä muuttua liian tekniseksi suorittajaksi. Tavoitteena oli kuitenkin keskittyä oleellisen, eli sanallisen erotteluvaikutteen ajoittamisen kun Frodo kohdentaa siniseen targettiin.

Muutin tauotusta kontrolloidummaksi. Palasimme selkeästi "omalle paikallemme" ja istuin itsekin alas. Tämä on selkein taukoon viittavaa vaikute, jonka pystyn Frodolle antamaan ja samalla (ja etenkin) tauotin myös itseni. Kameran olin jo laittanut suunnitellusti paikoilleen ennen treenin aloitusta, eikä edes käynyt mielessä, että jäämme tältä osin sen ulkopuolelle.

Teimme ne kolme treeniluuppia, viimeinen oli pelkkää sumua, siitä ei olisi näkynyt mitään. Miinuspuoli sille, etten koskenut kameraan, niin oli kehittänyt jonkin tarkennusongelman. Ensimmäisessä luupissa kokeilin kerran kyykyssä pysymistä, mutta se on itsessään niin selkeä erotteluvaikute pussailulle, että parempi vain nousta aina välissä ylös. Sählinkejä tuli myös primäärivavisteiden toimituksessa. Kaikesta huolimatta minulle jäi onnistunut olo, että sinisen targetin luominen starttinappulaksi pusu-käytökseen pääsi käyntiin.

Treenin päätteeksi Frodolla oli hieronta. Löytyikin jumeja ja kireyksiä varsinkin takapäästä. Olisiko parin viikon hihnalenkkeilyn tuotosta, kun ei ole päässyt liikkumaan kuin hitaissa askellajeissa. Hyvä kuitenkin, että saatiin availtua, näytön tehtävät kuitenkin sisältävät nopaehkoja suunnan muutoksia, niin on kroppa huollettuna. Ja ollaan päästy myös kirmailemaan, kuopimaan ja haistelemaan keväisiä metsien ja peltojen tuoksuja, purkamaan paineita luontoon.