Targetille tarjoamisen kautta ja vihjeistettynä

Vielä ennen siirtymistä lopulliseen värivalinnan ketjuun tein kokeilut, joissa molemmat käytökset otettiin hallilla samaan treeniin. Ensimmäisenä päivänä kumpaakin treeniluuppia tehtiin kahdesti neljän toiston verran. Nämä toteutettiin siten, että ainoana vihjeenä katsoin alustaa ja Frodo sai itsenäisesti lähteä tarjoamaan kosketusta päästäkseen toteuttamaan siihen liittyvän käytöksen. Toimintaan ohjaava vaikute oli katseeni kohti alustaa. Sivulle tulossa yritin poistaa asentoni tuoman vaikutteen vapautuksen jälkeen. Ensimmäinen kosketus sujuu joka kerta nopeasti. Seuraavia alustalle siirtymisiä edeltää empiminen, Frodo jää tuijottamaan minua ja ketjun kulkuun lisääntyy myös keskittymisen herpaantumista vilkuiluna muualla ja hetkittäisinä harhailuina. Jonkinlaista stressinpoikasta olen lukevinani elekielestä, hengittelee tiheämmin.

Seuraavana päivänä teimme samat treeniluupit siten, että annoin Frodolle "tee vaan" vihjeen, kun se katsoi minua. Mielestäni tämä sujuvoittaa tehtävää. Yritän olla tarkka sen kanssa, että en painosta Frodoa jatkamaan suoritutusta, mutta autan jos se ottaa kontaktia. Frodo on minusta ilmaisussaan siten selkeä, että sillä on motivaatio toivottuun käytökseen, mutta kuten aiemmissa merkinnöissä mainittu, vahva historia vaikutehallinnan alaisesta työskentelystä. Jos Frodoa ei toiminta kiinnostaisi, se yksinkertaisesti poistuisi omiin puuhiinsa. Koin, että minun tehtäväni on toimia mahdollistajana, jonka kautta Frodo saa jatkaa tehtävän suorittamista, kun se siihen "lupaa" pyytää. Kyseessä on konseptin oppimisen alkumetrit ja pidemmällä jatkumolla Frodon on mahdollista oivaltaa, että tämänkaltainen käytös saa totetutua täysin omaehtoisesti.

Alustan kohdentamiseen on tullut monenlaisia käytöksiä, välillä kuonolla, joskus kiertäen ja välillä ei maltettaisi mennä perille asti. No, emme olleet treenamassa alustakäytöstä, kunhan ymmärrän minne Frodo on suuntaamassa.

Jälkimmäisenä päivänä Frodo oli lähtiessä väsynyt, olimme tehneet pitkän lenkin ja mukana oli ihana narttukoira, jonka juoksut olivat jo lähestymässä tärppipäiviä. Olemme paljon lenkkeilleet yhdessä juoksujenkin aikaan, Frodo pystyy hyvin touhuamaan ihan omiaan tuoksuista huolimatta. Jonkinlaista stressiä ja virittyneisyyttä se silti saattaa kerryttää hetkeksi. Nappasin Frodon mukaan ihan päiväunilta. Teimme mainitut treeniluupit ja ensimmäiset kaksi koko ketjua. Aikaa tähän meni vartin verran ja sitten leikittiin. Hieman kireäksi päässyt aikataulutus ei ole ollut täysin ihanteellinen Frodon kannalta. Koko ketjusta kooste seuraavassa päiväkirjamerkinnässä.

Videossa pätkät sivulle tulosta molemmilta päiviltä.